Tapaaminen klo 9.45 Hämeen linnan edessä linnan puistossa. Opaskyltin kohdalla (vieressä parkkipaikka), klo 10 Linna/HeavyMetal, klo 11.15 ruoka Militaria lounaspaikka, klo 12.15 Militaria, klo 13.30 Taidemuseossa, klo 14.30 Palanderin talo ja lopuksi Sibeliuksen syntymäkoti
Hämeen linnan Heavy Metal tuo ainutlaatuisen haarniskakokoelman Suomeen
Heavy Metal -näyttely tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua keskieurooppalaisiin 1500–1700-lukujen haarniskoihin ja aseisiin. Monet esillä olevista haarniskoista kantavat taistelujen jälkiä, mutta ne ovat samalla koristeellisia metallikäsityön taidonnäytteitä. Ensimmäistä kertaa Pohjois-Euroopassa näytteillä oleva kokoelma kertoo myös tarinaa eurooppalaisen sodankäynnin, käsityötaidon, muodin ja kulttuurin historiasta. Näyttely on avoinna 23.10. saakka.
TEHTÄVÄT:
Mistä näyttelyn esineet ovat peräisin?
Käykää ritaripisteissä kokeilemassa haarniskaa, ampumassa varsijousisimulaattorilla ja kokoamassa Leonardon siltaa
Museon perusnäyttely
Perusnäyttely on rakennettu museon päärakennuksen kolmeen kerrokseen. Näyttely etenee kronologisesti keskiajalta Ruotsin vallan ajoista nykypäivään käsitellen rinnakkain Suomen ja tykistö-, pioneeri ja viestiaselajien historiaa. Mukana ovat myös Suojeluskunta- sekä Lotta Svärd -järjestöjen sekä Sotilaskotijärjestön vaiheet. Näyttelyssä on myös toiminnallisia pisteitä, joissa pääsee kokeilemaan esimerkiksi sähköttämistä, tykin suuntausta ja telamiinojen painoa.
Ensimmäinen näyttelykerros
Ensimmäisessä kerroksessa lähdetään liikkeelle keskiajalta ja edetään Ruotsin vallan ajan kautta autonomian aikaan, jääkäriliikkeen vaiheisiin ja sisällissotaan. Aikakausia esitellään tykistö-, pioneeri- ja viestitoiminnan synnyn, varhaisvaiheiden ja kehityksen kautta. Esillä ovat myös muun muassa viimeisen jääkärin, kenraali Väinö Valveen kunniamerkit. Kerroksessa on myös Pro Patria -sali, jossa on esillä Suoma puolustaneiden miesten ja naisten kunniamerkkejä.
Toinen näyttelykerros
Toisessa kerroksessa esitellään puolustusvoimia ja aselajien kehitystä 1920- ja 1930-luvuilla sekä Suomen ja aselajien vaiheita talvi-, jatko- ja Lapin sodassa. Tykistönkenraali Vilho Petter Nenoselle on rakennettu kerrokseen oma huone, ja myös pioneeriaselajin merkittävästä vaikuttajasta jääkärikenraaliluutnantti Unio Sarlinista sekä viestiaselajin kehittäjästä jääkärieversti Arthur Saarmaasta tulee omat kokonaisuutensa. Toisessa kerroksessa sijaitsee myös museon elokuvasali, jossa voi katsella talvi- ja jatkosotaa käsitteleviä dokumenttifilmejä.
Kolmas näyttelykerros
Kolmas kerros käsittelee sodan jälkeistä aikaa aina nykypäivään asti. Tykistö-, pioneeri ja viestiaselajien vaiheita esitellään kylmän sodan ajoista nyky-Suomeen. Kerroksessa sijaitsevat myös näyttelykokonaisuudet Suomen marsalkka Mannerheimistä, Mannerheim-ristin ritareista, elämästä varuskunnissa sekä aselajien kilta- ja perinnetoiminnasta.
Vaihtuvat erikoisnäyttelyt
Vaihtuvat erikoisnäyttelyt tuovat perusnäyttelyjen lisäksi näköalan myös kolmen aselajin ulkopuolelle.
Erikoisnäyttelyt sijaitsevat omassa rakennuksessaan ulkonäyttelyalueen vieressä.
TEHTÄVÄT:
1. Ota kuva Mannerheimista
Suomen kansallissäveltäjä Jean Sibelius (1865–1957) syntyi ja eli elämänsä 20 ensimmäistä vuotta Hämeenlinnassa. Vuonna 1885 Sibelius valmistui ylioppilaaksi Hämeenlinnan Normaalilyseosta ja muutti Helsinkiin opiskelemaan.
Hämeenlinnan keskustassa sijaitseva Sibeliuksen syntymäkoti avattiin museona yleisölle 1960-luvulla. Esillä on kalusteita, asiakirjoja, valokuvia ja pienesineitä, jotka kertovat Jean Sibeliuksen lapsuudesta Hämeenlinnassa. Itse rakennus on valmistunut vuonna 1834, ja se on kunnostettu Pikku-Jannen varhaislapsuuden eli 1860-luvun aikaiseen asuun. Viimeisin mittava restaurointityö valmistui vuonna 2007. Uutuutena museoon sisustettiin Sibeliusten makuuhuone.
Syntymäkodin salissa järjestetään kamarikonsertteja ja etukäteen tilattavia musiikkituokioita. Museossa on myös mahdollisuus kuunnella Jean Sibeliuksen musiikkia äänitteinä.
TEHTÄVÄT:
1. Ota kuva kaikista Sibeliuksen soittimista
Palanderin talon kotimuseo kertoo hämeenlinnalaisen porvariston elämästä noin sata vuotta sitten. Museo toimii vuonna 1861 rakennetussa puutalossa, joka löytyy pieneltä ja idylliseltä puutaloalueelta kaupungin ydinkeskustan ja Linnanpuiston välistä. Nimensä kotimuseo on saanut rakennuksen pitkäaikaiselta omistajaperheeltä. Hämeenlinnan lyseossa venäjän kielen lehtorina toimineen E.W. Palanderin perhe asui talossa 1884–1904.
Museoon tutustutaan oppaan johdolla. Kierros etenee eteisestä jugend-tyyliseen herrainhuoneeseen, 1800-luvun lopun isäntäväen makuuhuoneeseen, ruokasaliin, saliin ja lastenhuoneeseen sekä 1920-luvun asussa olevaan keittiöön.
Talon vitriinihuoneissa esitellään kupariesineistöä, aikakauden pukuja ja talossa eläneitä porvarisperheitä. Sisäpihalla on upea puutarha perinnekasveineen.
TEHTÄVÄT:
1. Kuvaa tytön ja pojan leikkikalu
2. Kuvaa tytön ja pojan vaatteet
Facebookin esiaste, juorupeili
Taidemuseon vaiheita
Hämeenlinnan Taidemuseo on toiminut vuodesta 1952 Carl Ludvig Engelin vuonna 1837 suunnittelemassa entisessä viljamakasiinissa. Taidemuseo vihittiin juhlallisesti käyttöön toukokuun 24. päivänä. Lehdistö uutisoi kulttuuritapahtumaa seuraavasti: "Maamme nykyaikaisin taidemuseo on avattu".
Taidemuseon kokoelmien perustan loivat Viipurin taidemuseosta vuonna 1939 sodan tieltä evakuoidut teokset. Kokoelmiin kuuluu lisäksi useita huomattavia testamenttilahjoituksia, kuten taidemaalari Ester Heleniuksen, kuvanveistäjä Mikko Hovin ja tekstiilitaiteilija Laila Karttusen kokoelmat.
Hämeenlinnan Taidemuseo on toiminut vuodesta 1983 alkaen Kanta-Hämeessä opetusministeriön nimittämänä aluetaidemuseona.
Vuonna 1997 taidemuseo sai lisää näyttelytilaa punatiilisestä Ernst Bernhard Lohrmannin suunnittelemasta entisestä viljamakasiinista. Museotilaksi kunnostettuun rakennukseen sijoitettiin Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelma.
Taidemuseon toimisto on museon pihapiirissä sijaitsevassa ns. Pinellan huvilassa.
Modernin monet kasvot
Modernin monet kasvot
8.4.-30.10.20161900-luvun alun vuosikymmenet olivat suurten yhteiskunnallisten mullistusten aikaa ja myös taiteessa elettiin murroskautta. Uudet modernismin tuulet puhalsivat ympäri Eurooppaa. Suomessakin puhuttiin värin ja muodon murroksesta, puhtaasta paletista, ekspressionismista, kubismista ja surrealismista.
Modernin monet kasvot johdattaa 1900-luvun alun tunnelmiin suomalaisten taiteilijoiden tulkitsemana. Kokoelman klassikot ja vähemmän tunnetut teokset kuljettavat katsojaa modernismin eri vivahteisiin.
Kuva: Alvar Cawén, Lukevat tytöt, 1917, Hämeenlinnan Taidemuseo. Photo: Reima Määttänen
TEHTÄVÄT:
1. Minkä värisenä näet näyttelyn?
2. Mikä taidemuseo on ollut ennen?
