Kesärunoilua

Alkuun mietimme kesään kuuluvia sanoja ja sen jälkeen syntyi seuraavia tuotoksia:

Aurinko paistaa ja toisinaan vettä sataa kaatamalla.

Tätäkö on suomen kesä?

Ulkoilla kesällä olisi hyvä, joka säällä,

vaikka sitten sontikka pään päällä.

Onhan sentään kesä kerran vuodessa vaan.

Aurinkolasit silmilläin astelen lammelle.

Siellä sorsaparin uivan nään.

Sitten suuntani vie puistoon.

Siellä kävelyllä karhun nään.

Kesä on kyllä hyvää aikaa

Ei kouluhuolia lainkaan!

-Juho Lamponen-

Kirsikankukka,

tuo aaltojen silittämä mansikkainen kukka,

kuin rantahiekan hyväilemä neidonkukka.

Kirsikankukka huojuu kuin jääkukka,

tai hetken heiluva sädekukka,

tämä rauhaton luonnon hopeakoru

Kirsikankukka tuoksuu kuin hedelmäinen kirpeys

tai hetken tuoksuva marjaisa makeus

Hän on seikkailunhaluinen neidon alku,

saloilla samoileva kauneuden tyyssija.

Hän on Kirsikankukka.

-Jutta Kivimäki

                  Kesä

Kesä on rauhoittumisen aikaa, 
aurinko se vain tuottaa taikaa 
Auringon valo pimeyden poistaa, 
taivaalla se tähti vaan loistaa   
kesä helteinen, on sentään parempi 
kuin talvi huurteinen           

  -Alfons V.